Sinebrychoff kerää jatkossa panimolämmön talteen
10.06.2016 | Teksti: Timo Mikkola
Sinebrychoff aloittaa lämmönkeruun Keravan tuotantolaitoksessa syksyllä 2016. Lämmönkeruu lisää oluenvalmistuksen ympäristöystävällisyyttä entisestään, tuo tehokkuutta energiankäyttöön ja siten lisää kotimaisen panimotuotannon kilpailukykyä.
Elo- ja syyskuun aikana panimon ammoniakkikiertoon sekä jätevesisäiliöön asennetaan laitteisto, jonka lämpöpumppujen avulla Sinebrychoff saa kerättyä talteen jopa 15 000 megawattituntia vuodessa. Se vastaa useiden satojen tuhansien eurojen lämmityskustannuksia.
”Hukkalämpöä syntyy eniten kesällä, silloin kun lämmitystä ei tarvita. Kymmeniä gigawattitunteja on hävinnyt vuodessa taivaan tuuliin – mutta se loppuu nyt”, kertoo Sinebrychoffin tuotantojohtaja Bo Ranta (kuvassa oikealla).
Oluen jäähdyttämistä varten panimolla on 6 000 kiloa ammoniakkia jatkuvassa kierrossa. Prosessissa, jolla olut viilennetään, ammoniakki myös kuumenee voimakkaasti. Tämä lämpö kerätään jatkossa talteen. Toinen lämmönlähde on jätevesi, jota syntyy juomanvalmistuksen yhteydessä noin 600 000 kuutiota vuodessa. Jätevesi on keskimäärin 30-asteista, ja sen lämpö napataan talteen jätevesisäiliöstä.
Vastaava järjestelmä on jo käytössä Carlsbergin Feldschlösschenin panimolla Sveitsissä, mutta se on ulkopuolisen energiayhtiön asentama laitteisto. Sinebrychoffille tuleva järjestelmä on siis Carlsberg-konsernin ensimmäinen oma lämmönkeruujärjestelmä, joka ei varmasti jää ainoaksi.
”Kierrätettävä lämpö ohjataan ilmanvaihtoon, patteriverkoston lämmitykseen, veden lämmittämiseen ja kennopesureihin. Jatkamme energiatehokkuutemme parantamista jatkuvasti. Näin parannamme kilpailukykyämme. Parannuksien löytäminen energiasta ja käyttöhyödykkeistä menee aina vaikeammaksi, mutta vielä niitä löytyy”, lupaa Sinebrychoffin tekninen päällikkö Michael Slotte (kuvassa vasemmalla) ja kehottaa samalla kaikkia meitä keksimään tapoja käyttää energiaa tehokkaammin.
Sinebrychoff sai kesäkuussa ISO50001-energiasertifikaatin, jonka mukaan panimon energiankäyttö on tehokasta ja mahdollisimman vähän ympäristöä kuormittavaa. Vuonna 2008 Suomen Luonnonsuojeluliitto kartoitti kotimaisten elintarvikkeiden MIPS-arvoja* ja kotimainen olut, peruna ja omena olivat kolmen kärjessä eli vähiten rasittamassa suomalaisten ”ekologista selkäreppua”.
* http://www.sll.fi/mita-me-teemme/kohtuutalous/mips/mips-lukuja/Elintarvikkeet